Uskonnollisten muistomerkkien
Puolan matkailureitit on suunniteltu siten, että luonnon lisäksi on mahdollista tutustua historiallisiin ja kulttuurinähtävyyksiin, keskiaikaisiin linnoihin ja linnoituksiin, barokkipalatseihin, suurmiesten asuinpaikkoihin, kirkkoihin, eri uskontojen ja perinteiden kehittymiseen.
Ympäri Puolaa on merkittäviä uskonnollisia muistomerkkejä. Menneinä vuosisatoina Puolassa on asunut monien eri kansallisuuksien ja uskontokuntien edustajia. Siksi Puolassa on roomalais-katolisten kirkkojen lisäksi myös kreikkalaiskatolisia, ortodoksisia, protestanttisia ja juutalaisia pyhäkköjä. Masuriassa pienessä Giżyckon kaupungissa on katolisen ja prostestanttisen kirkon vieressä sekä ortodoksinen että kreikkalaiskatolinen kirkko. Jopa baptisteilla, helluntailaisilla ja Jehovan todistajilla on omat pyhäkkönsä. Itä-Puolassa pienissä Bohonikin ja Kruszynianyn kylissä on kaksi kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoista moskeijaa, joissa Puola muslimit käyvät rukoilemassa.
Karkonosze-vuoriston alueella Karpaczissa oleva luterilainen kirkko on rakennettu 1300-luvulla Norjan Vangissa. Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV siirrätti kirkon 1800-luvulla osissa Berliiniin ja sieltä myöhemmin Karpacziin. Kirkon puiset sisäosat ovat säilyneet osittain. Alkuperäistä puusisustusta koristavat salaperäiset, vanhalla germaaniheimon kirjoituksella koristellut runot.
Bieszczadeilla voi vaeltaa 70 kilometriä pitkää ikonireittiä, joka kulkee vuorten rinteillä ja kylien läpi. Reitti alkaa Sanokista, missä on Puolan suurin ikonikokoelma. Reitin varrella on kaksi museota ja kymmenen kaunista kreikkalaiskatolista puukirkkoa, joissa on kauniit puusisustukset ja ikoneja.
Kannattaa käydä myös vanhassa Białowieżan kylässä ja se naapurikylässä Hajnówkassa. Molemmat sijaitsevat Białowieżan aarnimetsän reunalla ja ovat suurimmaksi osaksi kreikkalaiskatolisten asuttamia. Białowieżassa on ortodoksinen Pyhä Nikolain kirkko, jossa on harvinainen kiinalaisesta posliinista tehty ikoni. Vuosittain Hajnówkaan tulee eri puolilta maailmaa, jopa Afrikasta asti, kuoroja osallistumaan kansainväliseen ortodoksisen kirkkomusiikin festivaaliin Pyhä kolminaisuuden kirkossa. Melko lähellä Podlasien Grabarkassa on ortodoksien pyhä paikka, Katumuksentekijöiden kukkula eli Wzgórze Pokutników, minne on jo vuosisatoja tuotu eri korkuisia puu- ja metalliristejä.
Juutalaisia muistomerkkejä on eniten Puolan itäosissa. Synagogat ja juutalaiset hautausmaat ovat säilyneet monin paikoin Lublinin seudulla ja Polesien alueella.Tykocinissa Białystokin lähellä on hyvin puolustukseen varustettu barokkisynagoga, joka on Puolan toiseksi suurin synagoga. Suurin on Krakovassa. Asiantuntijoiden mukaan arvokkain juutalainen muistomerkki on Bieszczadeilla Leskossa sijaitseva manieristinen puolustussynagoga, jonka vieressä on vanha juutalainen hautausmaa, kirkut. Veistosmaiset hautapaadet ovat 1500-luvulta. Puolan suurin – sekä Keski- ja Itä-Euroopan ja yksi maailman suurimmista -- juutalaisista hautausmaista on Lódźissa keski-Puolassa. Łódźin hautausmaalla on 200 000 hautapaatta vuosilta 1893--1939. Satakunta niistä on luokiteltu merkittäväksi muistomerkiksi.
Przemyślin luoteispuolella sijaitsevassa Leżajskissa on arvokas bernardiiniluostari. Sen Marialle omistetun Herran syntymisen ilmoittamisen kirkon urut ovat kuuluisat soinnistaan. Kirkossa järjestetään urkukonsertteja ja urkufestivaali. Sen sijaan vain harvat tietävät, että Leżajsk on hasidijuutalaisten pyhiinvaelluskohde ja Puolan tärkein hasidismin keskus. Hasidismin perusajatusten kehittäjä ja ensimmäinen opettaja, tsaddikki Elimelech asui siellä 1700-luvulla. Helmi-maaliskuun vaihteessa Elimelechin kuolinpäivänä Leżajskiin saapuu tuhansia juutalaisia ympäri maailmaa. Vuosi vuodelta heitä on enemmän. Vuonna 2002 pyhiinvaeltajia saapui 10 000. Kuun 21. päivä pyhiinvaeltajat Israelista, Yhdysvalloista, Kanadasta, Valko-Venäjältä, Liettuasta saapuvat yliluonnollisia voimia omanneen Elimelechin haudalle. Elimelech kuuntelee kaikkia, jotka eivät pyydä kaikkea liian paljon; se on ollut hasidien johtava periaate viimeiset 200 vuotta.
Eri puolilla Puolaa on salaperäisiä rakennelmia, joiden alkuperästä eri puolilta Eurooppaa olevat arkeologit kiistelevät. Tunnetuimmat kiviympyrät ovat Pommerissa. Yleensä ympyrän säde on 13‒33 metriä ja lähellä on useampi hautakumpu. Hautaa peittää paksu kivipaasi. Osa tutkijoista on katsoo, että kiviympyrät on rakennettu ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella, kun taas toisten mielestä ne ovat vanhempia, peräisin 4000‒1800-luvuilta ennen ajanlaskuamme. Rakentajaa ei tiedetä ‒ ovatko ne skandinaavisten heimojen vaiko aiemmin eläneiden heimojen työtä.
Unescon maailmanperintöluettelossa on 1052 (tilanne 2016) kulttuuri- ja luonnonperintökohdetta, joita pidetään maailman mittakaavassa merkittävinä. Niistä 14 sijaitsee Puolassa.
