Poznań sai kaupunkioikeudet vuonna 1253. Sen Vanhankaupungintorin sydän on renessanssinen Giovanni Battista di Quadron suunnittelema Raatihuone 1500-luvun puolivälistä, kellari on 1300-luvulta. Julkisivua koristaa kolme kaarikäytäväkerrosta ja Puolan kuninkaiden kuvat. Päivittäin kello 12 kellotornin pikkuluukusta putkahtaa esiin kaksi toisiaan 12 kertaa pukkaavaa mekaanista pukkia, jotka muistuttavat neuvokkaista, kaupunkia uhkaavasta tulipalosta hälyttäneistä pukeista. Raatihuoneessa on Poznańin historian museo, jossa kaunis renessanssisali. Torin laidalla on Soitinmuseo, jossa on monipuolinen kokoelma eri aikakausien soittimia.
Puolan valtion kehto
Poznań sai kaupunkioikeudet vuonna 1253. Sen Vanhankaupungintorin sydän on renessanssinen Giovanni Battista di Quadron suunnittelema Raatihuone 1500-luvun puolivälistä, kellari on 1300-luvulta. Julkisivua koristaa kolme kaarikäytäväkerrosta ja Puolan kuninkaiden kuvat. Päivittäin kello 12 kellotornin pikkuluukusta putkahtaa esiin kaksi toisiaan 12 kertaa pukkaavaa mekaanista pukkia, jotka muistuttavat neuvokkaista, kaupunkia uhkaavasta tulipalosta hälyttäneistä pukeista. Raatihuoneessa on Poznańin historian museo, jossa kaunis renessanssisali. Torin laidalla on Soitinmuseo, jossa on monipuolinen kokoelma eri aikakausien soittimia.
Pyhän Stanislauksen jesuiittakirkko (Fara) on yksi Puolan mahtavimmista barokkikirkoista, rakennettu vuosina 1651–1732. Kolmilaivainen kirkko on koristettu runsain veistoksin, stukkokoristein ja maalauksin. Alttari on Pompeo Ferrarin käsialaa. Urkukonsertteja. Viereinen vuonna 1732 valmistunut jesuiittakollegio on nykyisin kaupungintalo, jossa vuonna 1828 konsertoi Frédéric Chopin ja syksyllä 1806 asui Napoleon Bonaparte. Poznań oli yksi tärkeimmistä jesuiittojen keskuksista Puolassa.
Kukkulalla entisessä Iso-Puolan ruhtinaiden linnassa on Koristetaiteen museo ja rinteellä barokkityylinen fransiskaanikirkko.
Poznań syntyi Ostrów Tumskille eli Kirkkosaarelle, jonne 900-luvulla perustettiin puolustuslinnake. Piastien hallitsijasukuun kuulunut Puolan ensimmäinen hallitsija Mieszko I otti kasteen Kirkkosaarella vuonna 966. Samalla koko kansa kääntyi kristinuskoon sen läntisessä muodossa. Saaren siluettia hallitsee vuonna 968 perustettu, mutta toistuvia tuhoja kärsinyt Pietarin ja Paavalin katedraali. Arvokkaimmat, tuholta säästyneet kappelit ovat kuorin vieressä. Bysanttilaistyylisessä Kultaisessa kappelissa on Puolan kahden ensimmäisen hallitsijan, Mieszko I:n ja hänen poikansa Boleslav Urhean sarkofagit. Kellarikryptassa on esillä kaivauksissa löytyneitä esiromaanisen ja romaanisen kirkon jäänteitä. Esillä myös jäänteitä 900-luvun kastemaljasta, josta Mieszko I mahdollisesti sai kasteen. Saari on säilyttänyt kirkollisen luonteensa.
Poznań on Puolan messu- ja näyttelykeskus. Rautatieaseman vieressä sijaitseva messukeskus on tärkeä osa Poznańia. Kaupungissa kukoistaa myös kulttuurielämä: kuuluisia ovat Poznańin ooppera ja baletti, Tanssiteatteri, maailman vanhin viulukilpailu Henryk Wieniawskin viulukilpailu, Kahdeksannen päivän teatteri (Teatr Ośmego Dnia, Malta -teatterifestivaalit ja lisäksi muita tapahtumia.
Malta-, Strzeszynek- ja Kiekrz-järvien rannoilla on lukuisia vapaa-ajanviettokeskuksia, regattakilparata ja Maltalla ympärivuotinen laskettelukeskus.
Ostrów Tumskin kirkkosaarella 900-luvun tuomiokirkko, jossa Puolan kahden ensimmäisen hallitsijan sarkofagit.
